keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Lohturuokakoukkua ja kaikkea muutakin...Jossun kootut vuodatukset

Tuntuu että sais olla taas kalloa kutistamassa, kun lohturuokakoukku pitää tiukasti otteessaan.
Kyllä niin taas mennään syvissä vesissä täällä.
Aina pitää olla jokin tekosyy näköjään tuolle että voisin ostaa joko Oatly suklaajädeä, Susu tai Dumle-patukan, ihan mitä tahansa. On aina itsensä palkitseminen tai lohduttelu, mielihyvän etsiminen ruoan muodossa.
On toisaalta avuton olo kun huomaa olevansa täydessä vauhdissa eikä saa katki "putkeaan". Se vaan vie, tahdoin tai en.
Tänään oli yritystä jonkun verran edes mutta illalla taas sai ajatukset vallan. Ja eikun Siwaan hakemaan pari kolme patukkaa.
Tätä tämä nyt on ollut ja avuton olo, kun vaatteet kummasti alkaakin kutistumaan.
Mitens tässä taas kävi näin?

Oikotie optimaaliin on virallisesti ohi, valmentajalla käynnit käyty ja ohjeet otettu, kopioitu ja talletettu koneen tiedostoihin.
Nyt olen ottanut sitten jatko-osan joka on treeniohjelmia 6 kk:ksi eteenpäin.
Jotenkin koen jääneeni vaille preppausta, on paljon jäänyt itseni varaan joka oli toki valmennuksen ideakin mutta mulle jotenkin abstraktia.
Oikeastaan koen että kirja "hormonidieetti" kertoo enemmän ravitsemusasioista kuin tää valmennus joka antaa jonkinlaista ohjetta ja runkoa sekä ajatuksia.
Kirja onkin jäänyt mulla jossain vaiheessa talvella täysin kesken vaikka oli paljon hyviä juttuja siinä.
Mä en vaan pysty keskittymään kovin hyvin kirjoihin, niiden lukeminen on lähestulkoon mahdottomuus. Mutta yritetäänpä...olis aika suoritus jos tuon saisin läpi luettua.
Se on meinaa paksu kirja...mutta asiaa täynnä taatusti.
Sen avulla näin että okei vaikka VLCD:t ovat tehokkaita ja olisin itse laihtunut taatusti vaikka miten pieneksi jos olisin jatkanut, jäin suoraan sanoen koukkuun niihin joksikin aikaa jopa.
Se vaan ettei kroppani tykännyt niistä pidemmän päälle, maksatulehdus tuli lievänä ja olis voinut ehkä vielä pahempaankin mennä. Eikä noita oikeasti suositella kuin 3 kk käyttämään, itse olin jo yli 3 kk käyttänyt noita Cambridgen pirtelöitä silloin.
Tosin olin jo päässyt 1000 kcal:n kohdalle jo siinä vaiheessa kun alkoi jarrut tulla päälle, painoin 70-72 kg alimmillaan. Vielä olisin halunnut 65 kg:oon päästä mutta valmentaja pisti jarrut päälle ja lopulta sit kroppakin.
Aika jännällä tavalla Kaisa Jaakkola varoitteli noista ene-dieeteistä. Se sotkee koko aineenvaihdunnan ja vaikeuttaa jatkossa laihtumista normaalilla ruokavaliolla, mitkä tahansa korjaukset sitten teetkin, ne eivät tehoa. Eli ei ole vaaratonta tuo touhu.
Ja samalla reidetkin saa selluliittisemmaksi, kuin kalaverkkojen painaumiksi reidet.

Nyt on sit painoni noussut rasvattomana viimesyksystä 6-7 kg ellei 8 kg. Ihan pelkän salitreenin avulla. Mutta mukaan on tullut muutakin painoa ja sen oon myös huomannut.
Tällä haavaa olen saanut selkäni sellaiseen jumiin että oon melkein 2 viikkoa ollut treenitauolla.
Nytkään selkä ei ihan ole okei, sen tähden tartten siis nyt hoitoa kropalleni.

No, nyt totean vielä lopuksi että oon kokeillut Alkua ja on hirveesti ihmisiä jotka sitä jaksaa noudattaa ja olla siitä innoissaan, vähemmän tiedän niitä olleen jotka ovat ryhmässä vastaan pullikoineet. Jos ovatkin, he eivät ole kovin paljon ääntä itsestään pitäneet. Ovat vaan kaikessa hiljaisuudessa hävinneet, paitsi jotkut.
Eräs M sanoi et sinähän haukuit ton dieetin pystyyn vasta syksyllä.
Nyt melkein haukkuisinkin mutta päädyn sen sijaan pelkästään tuomaan omat kokemukseni ja mielipiteeni siitä. Tää sopii ihmisille, jotka haluavat yksinkertaiset raamit, mitä syödä ja ovat suht tyytyväisiä siihen mitä saavat syödä kaikkien rajoitusten lomassa.
Ei siinä mitään. Itse kokeilin ja alkuun näkyikin jotain pientiä, -2 kg lähti mutta ei sen enempää.
On toki muistettava siinä että AIKA tekee tehtävänsä ja on niitä ketkä ovat -20 kg täräyttäneet syksyn jälkeen pois tai jopa enemmänkin.
Hienoa. Mäkin oon karpannut aikanaan ja tiputtanut -20 kg. Siihen se ilo sitten loppuikin...
Tää Alku ei suorannaisesti ole karppausta mutta yksipuolisuudessaan hipoo sitä. Toki ei saa unohtaa että vain 2 viikkoa on vhh-tyylisiä ja sitten tulee ne hiilaritkin mukaan.
Mutta...mä en taipunut ihan kaikkeen.
En halua syödä kilokaupalla kasviksia per päivä, ahtaa vatsaani täyteen joka aterialla...en enää pysty oikein edes vetämään sitä määrää tarkemmin ajatellen kun oon nyt ollut aika lailla sivussa tuosta.
En nyt kerro paljonko kasviksia pitäisi syödä mutta lähes 1 kg per päivä ja kaikki jyvitettyinä neljälle aterialle.
Mulla toisinaan on meinannut hermotkin mennä siinä kuoriskellessa palsternakkoja, punajuuria ja pilkkoessani ja kuoriessani porkkanoita... :D Minä joka oon tottunut puolivalmiiseen!
Ei aika tahtonut enää riittää muuhun kuin aterioiden valmisteluun ja töistäkin meinasin myöhästellä! :D Apua!
Mä oon muutenkin aika laiska vapaalla, saamaton jne. et ihme jos mut on saatu innostumaan jopa salilla käymisestä enkä vain käy siellä, vaan treenaan HIEN kera SALILLA. Sitä ei oo koskaan ennen tapahtunut ennen OO:TA! Katselen sivusta kuinka moni vain käy salilla ja kuinka moni todella treenaa. Toisilla selkeästi on keveämmät painot kun paino liikkuu kuin joku heiluri vinhaa vauhtia.
Ja naisillahan yleensä on pelko että patti kasvaa ihan hirveästi jos on enemmän painoa.
Itsekin vierastin aiemmin suuria painoja lähinnä loukkaantumisen pelossa. Nyt nousee jo paaaljon isommat puntit kuin joskus aikanaan. Välillä liiankin kanssa kuten romanialaisessa mavessa tuli otettua 40 kg ja tehtyä väärällä tekniikalla, saan kiittää siis itseäni siitä et selkä on juntturassa nyt.
Ja voi sentäs kun nyt viivästyy taas treenit koska selkä...aaaargh!!!
Mulla on jo tullut jatko-oo:n pari treeniohjelmaa meiliin...kun pääsis niihinkin käsiksi ennen kesää mutta tuskinpa tällä menolla kerkeän.

Mun suurin kysymys onkin nyt et pitäisiköhän sit sitä yksilövalmennusta välillä ottaa vaan, nyt siitä ei vaan saa tarjouksia enää koska päädyin ottamaan Basicin kun olis vip-valmennuskin ollut joka oli viitisensataa per 6 kk...ei sekään niin paha hinta sinänsä mutta...mutta en nyt raaskinut sitten millään sijoittaa erikseen vielä siihenkin. Olisihan se kivaa käydä turisemassa jollekin diipadaapaa...ei siinä mitään mutta noihin hintoihin...no okei, olisi se samaan pakettiin mennyt saliohjelma ja valmennus....
Okei mut nukkumaan olis mentävä, aamupäivästä hl...sitten hiusten niittoa. Ja taas tekisi mieli jotain uutta vaihteeksi kun tää salaattikulhoni on kyllä aika muodoton :DDD...
Kiitos, jos jaksoit vuodatukseni lukea. Se on ikävä kyllä totta, mitä enemmän sä oot valmis lyömään euroja tiskiin, sen parempaa saat luultavasti tilalle ja tuo oli vasta alkusumma! :D
Mut jos pitää näitä kahta valmennusta verrata toisiinsa, niin kyl mä peukuttaisin OO:n puolesta. Siinä on sentään monipuolisuutta ja treeniohjelmia! :)))

torstai 16. huhtikuuta 2015

Epätoivoisuutta ilmassa....

Taas on vaikeuksia tässä päästä jonkinlaiseen kohtuulliseen järkevään syömiseen.
Tänään tuli taas kaupassa koriin niin suklaapallerot (kaurasta, ei G), gluteenitonta pullaa pakkaseen ja kaksi pussia kuivattuja hedelmäpaloja (sokeroituja kylläkin). Ja tietenkin 2 pussia gluteenitonta porkkanasämpylää joka on muuten hyvää!
Alkaa vähitellen iskostua päähän et välttelen ruista, vehnää ja ohraa.
Maitokin pääosin. Mutta se suklaa...edelleenkin se maittaisi.

OO:n mukaan pitäisi ihan kohtuudella mun tyyppisen ihmisen syödä hiilareita. Olen sellainen tyyppi joka lihoo herkästi enkä nyt juuri muista mikä termi mulle voisi sopia. Mutta kun saan luettua taas tuota Hormonidieetti-kirjaa, palautan mieleeni mitä Kaisa J. kirjoitti. Sen hän mainitsi, että kukaan ei ole (paitsi tosi harvat) puhtaasti tiettyä tyyppiä.
Soisin itse olevani sellaista tyyppiä johon ei jää ylimääräistä rasvaa ja sietäisin hiilareita.
Kukapa ei?
Kaiken lisäksi riesana on elinikäinen kilpirauhasen vajaatoiminta, joten no can do.

Päädyin nyt sellaiseen ratkaisuun että mun on tehtävä näitä ratkaisuja ja koetettava vielä edelleen kaivaa noista OO:n ohjeista itselleni jotain järkeviä ratkaisuja, ohjeita ja vinkkejä.
Totesin että Alku on turhankin rajoitettu, semipaleodieetti eikä se täysillä sovi kilpparivajakille.
Sitä joutuu soveltamaan ja paljon on omissa käsissä, mihin ratkaisuun päädyt.

En valitettavasti voi kuitenkaan kovinkaan kattavasti kertoa OO:sta, koska materiaalin ja ohjelman jakaminen on kielletty, sanotaanko että ohjelmassa oli pieni pyyntö että älkää nyt hirveämmin jakako tätä ohjelmaa missään tekijänoikeussyistä.
Jotenka enemmän kerron linjoista Hormonitasapaino -kirjassa ja siitä, mitä päätän itse tehdä.

Ja tosiaan, mun paino on pääosin rasvattomassa massassa noussut, sitä mukaa on kuitenkin pysynyt mukana rasvat.
Ja myönnän nyt, ettei Alku mennyt kovinkaan kauan putkeen, koska ryhmässä jaettiin paljon herkkuohjeita ja ne vei mut mukanaan. Unohtui kokonaan se maltti niiden suhteen ja kappas vain, nyt ollaan siinä pisteessä ettei oikein nyt onnistu mikään.
Kasviksiakin syötiin varsin yltiömäisesti, lähes 1 kg per päivä.
Mä en varsinaisesti enää ole Alkulainen, vaan ihan tämmöinen soveltaja.
Pääosin ruokavalioni on maidoton ja viljaton (paitsi puhdas kaura, sen sallin itselleni).
Joskus tulee kuitenkin tilanteita että joutuu poikkeamaan ja teen sen toki pitkin hampain, toisinaan en vaan voi "hienostella" syömisten suhteen kaikkialla.
Ja on tullut jossain reissuissa tilanteita että öö, mitäs nyt syödään?

Maistelin tässä pari kertaa Slankan pirtelöitä ja tuntui kuin olis vähän ilmavaivaa tehnyt molemmilla kerroilla. En tiiä jos se vielä toistuu, en varmaankaan siedä jotain ainesosaa niissä.
Oli ajatuksena voisinko kokeilla sitä tässä vielä ennen kesää, kun pitäis saada vauhtia painonpudotukseen nyt.

Selkä prakaa sitten...

Selkä on nyt tavallista kipeämpi. Kipua on aika ajoin ollut, pärjäillyt olen siitä huolimatta sen kanssa mutta sen jälkeen kun tein romanialaisen maven väärällä tekniikalla, on ilmaantunut enemmän kipua ja selkä on suorastaan ärtynyt. Ällistyin, kun lääkäri määräsi mut maanantaina koko loppuviikon saikulle. Hölmistyin niin että ai jaa, sen lisäksi kun puhuin selän kuvauksesta 4 vuotta sitten niin hän tarjosi vielä selän röntgenkuvaa. En osannut sanoa juuta enkä jaata, mutta seuraavana päivänä soittelin lääkärikeskukseen että haluaisin kuitenkin sen kuvan ja joo, soitti lekuri takaisin.
Ja hän laittoi sit sen kuvan eilen! Ja kävin myös kuvassa.
Lausunto on tulematta vielä kuitenkin...sitä oottelen vähemmän maltillisesti ja närkästynyt tyten hoitaja sanoi et voi mennä neljäkin päivää ennen kuin lausuntoa tulee.

En nyt kuitenkaan aikonut jäädä tulen päällä makaamaan. Tilasin aikaa niin omt:hen kuin hierojalle, kävin pilateksessa tänään, joka oli mun mielestä mitäänsanomaton tänään eri vetäjällä. Oli niin oudot liikkeet ettei oo koskaan peruspilateksessa ollut.
No, ei silti pahalta tuntunut. Otin kipulääkkeen, ehkäpä se vetristi tuo pilates vaikken joitakin liikkeitä kyennyt tekemään. Uskon ja koen, että hieronta on nyt paikallaan. On paikat jumissa ja etenkin iskiastyyppista jumitusta on oikealla.
Periks en anna, työkuntoon on päästävä ja pian! MURRR, täältä tullaan vielä töihin takasin!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Laidasta laitaan, dieetistä dieettiin...

On tässä kohta pää sekaisin eri suuntauksista pikku hiljaa, yhdet sanoo tätä ja toiset muuta.
Alkuhan on ns. semipaleo ja sitten oikotie optimaaliin enemmän modernia ravitsemusta käsittelevä juttu ja valmennus. En oikeastaan kummallakaan tullut hullua hurskaammaksi.
Se mitä arvostan oo:ssa on se, että selostusta on eri tavalla ja treeneihin perustuu ruokavalio pitkälti.
Tuossa vielä tallentelin itselleni materiaalia ja tuumailin et hyväähän tää materiaali toki on, luin vähän ohella kun tallentelin niitä.
Kyllähän tuosta saa hyviä peruspilareita kun vaan tutkii huolella. Myönnän olleeni kyllä kuutamolla ja kykenemätön perehtymään näihin. 
Pitää palata Hormonitasapainon pariin ja päntätä asioita, joskin Kaisa Jaakkola sanoo nyt senkin olevan osin vanhaa tietoa...Hän on jälleen kirjoittamassa uutta teosta...

Joo, mutta oo:ssa oli todella tarkoitus koostaa itse oma ruokavalionsa. Se tuntui itselleni aika työläältä kun jouduin ihan oikeasti miettimään joten en jaksanut muuta kuin jotenkin edes mukailla sitä.
Nyt jälkikäteen ajatellen aika hyvä paketti kuitenkin olisi ollut jos olisin kaikkeen täysillä paneutunut.
Paljon omaa työtä ja miettimistä.
Se siinä oli hyvää että oli jonkinlaista opastusta ravitsemuksesta, aika paljonkin.
Ja pointti oli se että löytää itse itselleen sopivan ruokavalion..
Ei sitä, että eteen heitetään raamit, joihin tulisi mahtua ja pysytellä sisällä. Loppujen lopuksi se syö koko jutun. Aikansa niitä jaksaa ja sit tulee kisaväsymys.
Ei sillä tavalla kukaan elä et aina dieetillä. Elämäntyyli se on.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Optimaalista omaa elämistä

Täytyy myöntää että mulla on joku kisaväsymys varmaan iskenyt erilaisten ruokavalioiden kokeilujen suhteen.
On ollut optimaalia, alkua...sit rahapussi kevenee jo ruuan takia ennen aikojaan ja iskee epätoivo, miten syödä ja milloin?
Kun ei uppoa kruunuvihannekset aina, parsakaali saati kukkakaali.
Mitä syödä sitten?

Olen päättänyt jatkaa maidottomalla ja viljattomalla ruokavaliolla, lähes paleoliittisella.
Alkua voi sanoa semipaleoottiseksi, joku kertoi.
Eivätkä Kukka ja Sami sanokaan sen olevan paleota.
Maidoton se ei 100% ole koska heraisolaatti on suositeltu.

Mitä nyt rinnakkain tutkiskelen OO:ta ja Alkua, että samankaltaisuuksia on. OO:ssa eivät maito ja viljat ole pakollisia, gluteenitonta suositellaan kokeilemaan.
Itse lähdin kokeilemaan maidotonta kun sen haittavaikutuksista aloin lukea ja samoin gluteenittomalle koska hypotyreoosi.
Tarttis tehdä tästä touhusta vaan vielä mielekkäämpää ja positiivisempaa.
Otan tuolta ylös noita OO-ohjeita ennenkuin sivut sulkevat, en tiedä milloin niin parempi että kaivan ne nyt sitten itselleni talteen.
Aika paljon auttanee myös Kaisa Jaakkolan kirjallisuuskin ymmärtämään ravitsemuskokonaisuutta.
Hän kuitenkin toki toteaa että ei pidä lukea hänen kirjojaan kuin tietokirjoja vaan paremminkin viihteellisemmässä merkityksessä. Ei siis halua ottaa sitä lopullista vastuuta itselleen kirjoittamastaan, kuinka nyt sanoisi kauniisti.
Harrastelijana ehkä enemmän kai kirjoitellut on.

Mä itse en vaan enää jaksa jatkuvasti kirjoitella sillä tavalla kuin omia havaintojani ja kokemuksiani.
Mun suurin haaste on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka kyllä pitää huolen etten pysy hoikkana kauaa.
Toki itsekin oon todellinen herkkusuu, joka pitää samoin huolen siitä ettei laihtumaan pääsisi.

Mutta nyt tuntuu että osani on ikuinen ruuan kyttääminen, koska lihon aika herkästi.
Olisin toivonut ja suonut, että OO olisi enemmänkin antanut mulle, mutta näköjään se olikin itsestä kiinni mitä siitä irti saa.
Rakastan laihduttamista tulostensa takia mutta haastavinta on päästä optimaaliin syömiseen joka olisi tavoite.
Siinä mun opiskelu jatkunee vielä pitkään. Motivaatiota riittää aika ajoin, kun tiiän että kroppa on mun kaverini, kulkuneuvo tai mikä hyvänsä ja se tarttee sen oikean ravitsemuksen oikeasti.
Ei mässyjä, sokrua pahimmassa muodossaan.
Ja sokrukoukku on se pahimmoinen jolta ei pääse herkästi karkuun. Ei ainakaan meikätyttö.

Mutta tästä eteenpäin, en ole suorannaisesti Alku-ihminen, mutta siitä otin vähän aineksia mukaan, eikä se ole se lopullinen määränpää. Mulla kaatui herkutteluun ja painon jumimiseen koko "dieetti".
Olen epätietoinen etenkin hiilareiden suhteen ja tässä OO auttaa enemmän kuin Alku.
OO antaa suuntaa enemmän koko elämänpituiseen projektiin, kun Alku on nopeiden muutosten juttu.
En moiti, itse olen vain enemmän nopeiden muutosten kaveri koska haluan tulostakin nähdä.

Nyt pitää tehdä parannus omassa elämässäni niin, että todellakin siis mä kertaan noita OO:n ohjeita vielä ja funtsin niitäkin.

Suosittelen toki OO:ta jos on tavoitteena enemmänkin opetella syömään terveellisesti hiljakseen eikä ole kiirusta minnekään. Ohessa tulee treeniohjelmat joka innostaa kyllä kuntoilemaan.

Mun tavoite on nyt päästä kiinteään vartaloon jossa on myös lihasta mutta ei liikaa rasvaa.
Viimeisin tulos oli että mulla on n. 6-7 kg lisääntynyt rasvaton paino, mutta rasva ei ole silti juuri ainakaan vähentynyt.
Mulla on hirveä nälkä nyt saada yhä 10-20 kg tippumaan, mutta en näe realistisena kuin 10-15 kg häthätää.
Olen hoikistumiseen niin rakastunut että se pitäisi virittää uudelleen käyntiin. :)
Se on valintoja nyt, sokrut sivuun joksikin aikaa ja höttöhiilarit.

Katsotaan, jotain jo olin ajatellut kokeilla mutta luen vielä OO:n ohjeita. :) Ettei ruokapuoli varsinkaan menisi yksioikoiseksi, nestettä kerääväksi.
Sillä lailla. Jatkellaan tästä eteenpäin.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Loppukaneetti?

Kirjoitan nyt varmaankin blogin viimeisen kirjoituksen sitten tähän.
Olen koettanut taistella tietäni terveyden tiellä, löytää sopusuhtaista ruokavaliota itseni hyväksi.
Nyt on ollut kokeessa tuo "Alku-valmennus" mutta en päässyt siihenkään lopulta oikein kiinni.
Okei, toki noudatan sitä mutta en ole kovinkaan mustavalkoinen sen syömisen suhteen.
Mulla edelleen on se sokerikoukku pahin ja siinä olen jälleen.
Se tulee jo kerrasta, että herkuttelu jää päälle. Ja siitä on välillä vaikea päästä eroon, se on joku henkinen koukku.
Mulla tuo Alku-ruokavalio meni mönkään sillä lailla että kun innostuin heti noista paleo-herkuista että jäin niihin koukkuun. Oli paleobrownieta ja muuta.
Tuli tehtyä ja syötyä muutoinkin kuin herkkupäivinä. Alku näytti lupaavalta mutta se homma kosahti lopulta siihen etten kyennytkään ihan sokerittomuuteen.

En tiedä, mikä mahti maailmassa saisi mut pysymään siitä sokerista oikein erossa.
Oikeastaan myös sekin että salaatin popsiminen pääasiallisesti on itseasiassa kallista ja puuduttavaa hommaa. Ja rupeaa ruokapuoli olemaan melko kaavamaisesti samaa vaikka koetankin sitä monipuolistaa ja etsiä paleo-reseptejä.
Mulla ei yksinkertaisesti ole varaa syödä niin paljon kasviksia ja marjoja sekä mielikuvitus puuttuu sen suhteen, mitä voisin sitten tehdä ja syödä.
Toisekseen, ruoka alkaa olla niin älyttömän kallista että tili tyhjenee hyvissä ajoin ennen tilipäivää.
Oon kuvitellut että olisi toisinpäinkin jopa. Moskaa pitäisi syödä jotta rahaa riittäisi ruokaan eteenkin päin. Pizzaa, lihapiirakoita jne. joissa ei ole mitään ravintoa kuin pelkkää energiaa ja lisäaineita aikamoinen kasa.

Sitten yksi problematiikka on se syöminen x4 päivässä. Annoskoot tulevat auttamatta suuremmiksi ja maha venyy. Itse pystyn edelleenkin aamuisin syömään aika vähän.
Sinänsä ihan sopivat välit tulee tuolle annostelulle mutta se on sit aina sitä samaa.
Voisiko prosessoimatonta, aitoa ruokaa ostaa edullisemmin ettei lompakko ole tyhjillään paljon ennen tilipäivää?
Marjojakaan ei mahtunut pakkaseen syksyllä älyttömiä määriä, joutuisin hommaamaan lisäpakastimen itseasiassa. Ostin silloin sen laatikollisen mansikoita ja kummasti kuluivat muutamassa viikossa.
Koetan nyt välttää kaikkia ylimääräisiä hankintoja kuitenkin, koska tuntuu ettei ole hyvä aika investoida mihinkään suurempaan. Sen takia aion vaihdattaa akunkin iPhoneen vaikka uusin tai seuraava malli houkuttaisikin.
Mutta en halua kannattaa niin paljon tuota kiinalaisten huonoja työoloja järjestävää firmaa, joten tyydyn nyt vain akun vaihtoon joka käy edullisemmaksi kun kuitenkin tämä puhelin toimii moitteettomasti eikä tartte edes virusturvaa pakosti.

Enivei, kyllä tiiän että tuo teollinen ruoka on moskaa ja terveellinen ruoka on kalliimpaa.
Ja sen lisäksi yritän toteuttaa maidotonta ja gluteenitonta, niin ei se halpa vaihtoehto ole.
Kookosmaitoa käytän suht paljon mutta en juo sentään sitä.
Tölkkimaitoa en juo enkä tilamaitoakaan. En ole juonut yli 15 vuoteen maitoa.
Toki juustoja oon käyttänyt ja rahkoja, mutta nekin on nyt poissa kuviosta.
En niin osaa kaivatakaan niitä kuin joskus, pizza vaatii juuston etenkin.
Mutta en ole nipo ruuan suhteen, poikkeustilanteessa voin sitten syödä gluteenipizzaakin (on parasta kuitenkin). Olen oppinut olemaan välittämättä leipien tuoksuista eivätkä nekään herätä juuri suuremmin ruokahaluja enää.
Ihan ok pärjään siis näillä.

Joo, no menen kyllä nyt Alku-ruokavaliolla edelleen, mutta mietityttää, kuinka ratkaisen nuo ongelmakohdat tässä.

Painosta sen verran, valmentaja Emma vahvisti sen että se paino joka on tullut mulle syksystä, rasvaton massa, on lihaksesta. Eli 5-6 kg peräti painosta joka on tullut on lihaksista.
En muuten katsonut mikä se viimeisein rasvaton paino olikaan sitten.
Nyt katsoin, se oli jo 62,3 kg. Syksyn 56 kg:sta noussut melko lailla.
Läskiäkin silti on tullut ja se kertoo stressistä jota on oikeasti ollutkin kyllä.
Sekö lienee johtanut makean syömiseenkin?

Loppukaneettini tässä asiassa on, että ruokavalio ei ole todellakaan se tärkein vaikka terveellisen ruuan tehtävä on ravita meitä. Usein löydän miettiväni että olenko peräti liikaakin keskittynyt silti siihen mitä suustani laitan sisälle, onko taas tullut se kammo tiettyjä ruokia kohtaan vai voinko joskus tosiaan syödä sokerikakkua palasen tai jotain muuta?
Okei, jos jatkuvasti mussuttaisin noita ruokia, ei hyvä heiluisi, mutta Emman kanssa viimeisellä kerralla puhuimme että kuitenkaan ei pidä lähteä ns. ortoreksiaan, pääpainon kun pitää oikeassa niin joskus voi siitä poiketakin. Se ei toki tarkoita et voi mielin määrin napostella silloin tällöin mitä sattuu.

Ruoan hinnan suhteen olen alkanut miettimään sitä, miten selviäisin edullisemmin ruokaostoksista jotka alkavat olla jo hurjan hintaisia. Hyvin äkkiä täyteen koriin voi upota kerralla jopa 45-50 €.
Mietin että voisin kireimmässä tilanteessa jakaa vaikka lihan kerran päivässä annokseen jos voin heraa tai munaa syödä muuten.
Pirtelöitä teen herasta eikä aina sekään maistu mulle, mutta vakio joka yleensä maistuu on ehdottomasti vanilja-mustikka-banaanipirtelö.
Joskaan en halua sitäkään aina syödä.

Mutta nyt iltatoimille, koiran pissatus ja tuutimaan.