Loppukaneetti?

Kirjoitan nyt varmaankin blogin viimeisen kirjoituksen sitten tähän.
Olen koettanut taistella tietäni terveyden tiellä, löytää sopusuhtaista ruokavaliota itseni hyväksi.
Nyt on ollut kokeessa tuo "Alku-valmennus" mutta en päässyt siihenkään lopulta oikein kiinni.
Okei, toki noudatan sitä mutta en ole kovinkaan mustavalkoinen sen syömisen suhteen.
Mulla edelleen on se sokerikoukku pahin ja siinä olen jälleen.
Se tulee jo kerrasta, että herkuttelu jää päälle. Ja siitä on välillä vaikea päästä eroon, se on joku henkinen koukku.
Mulla tuo Alku-ruokavalio meni mönkään sillä lailla että kun innostuin heti noista paleo-herkuista että jäin niihin koukkuun. Oli paleobrownieta ja muuta.
Tuli tehtyä ja syötyä muutoinkin kuin herkkupäivinä. Alku näytti lupaavalta mutta se homma kosahti lopulta siihen etten kyennytkään ihan sokerittomuuteen.

En tiedä, mikä mahti maailmassa saisi mut pysymään siitä sokerista oikein erossa.
Oikeastaan myös sekin että salaatin popsiminen pääasiallisesti on itseasiassa kallista ja puuduttavaa hommaa. Ja rupeaa ruokapuoli olemaan melko kaavamaisesti samaa vaikka koetankin sitä monipuolistaa ja etsiä paleo-reseptejä.
Mulla ei yksinkertaisesti ole varaa syödä niin paljon kasviksia ja marjoja sekä mielikuvitus puuttuu sen suhteen, mitä voisin sitten tehdä ja syödä.
Toisekseen, ruoka alkaa olla niin älyttömän kallista että tili tyhjenee hyvissä ajoin ennen tilipäivää.
Oon kuvitellut että olisi toisinpäinkin jopa. Moskaa pitäisi syödä jotta rahaa riittäisi ruokaan eteenkin päin. Pizzaa, lihapiirakoita jne. joissa ei ole mitään ravintoa kuin pelkkää energiaa ja lisäaineita aikamoinen kasa.

Sitten yksi problematiikka on se syöminen x4 päivässä. Annoskoot tulevat auttamatta suuremmiksi ja maha venyy. Itse pystyn edelleenkin aamuisin syömään aika vähän.
Sinänsä ihan sopivat välit tulee tuolle annostelulle mutta se on sit aina sitä samaa.
Voisiko prosessoimatonta, aitoa ruokaa ostaa edullisemmin ettei lompakko ole tyhjillään paljon ennen tilipäivää?
Marjojakaan ei mahtunut pakkaseen syksyllä älyttömiä määriä, joutuisin hommaamaan lisäpakastimen itseasiassa. Ostin silloin sen laatikollisen mansikoita ja kummasti kuluivat muutamassa viikossa.
Koetan nyt välttää kaikkia ylimääräisiä hankintoja kuitenkin, koska tuntuu ettei ole hyvä aika investoida mihinkään suurempaan. Sen takia aion vaihdattaa akunkin iPhoneen vaikka uusin tai seuraava malli houkuttaisikin.
Mutta en halua kannattaa niin paljon tuota kiinalaisten huonoja työoloja järjestävää firmaa, joten tyydyn nyt vain akun vaihtoon joka käy edullisemmaksi kun kuitenkin tämä puhelin toimii moitteettomasti eikä tartte edes virusturvaa pakosti.

Enivei, kyllä tiiän että tuo teollinen ruoka on moskaa ja terveellinen ruoka on kalliimpaa.
Ja sen lisäksi yritän toteuttaa maidotonta ja gluteenitonta, niin ei se halpa vaihtoehto ole.
Kookosmaitoa käytän suht paljon mutta en juo sentään sitä.
Tölkkimaitoa en juo enkä tilamaitoakaan. En ole juonut yli 15 vuoteen maitoa.
Toki juustoja oon käyttänyt ja rahkoja, mutta nekin on nyt poissa kuviosta.
En niin osaa kaivatakaan niitä kuin joskus, pizza vaatii juuston etenkin.
Mutta en ole nipo ruuan suhteen, poikkeustilanteessa voin sitten syödä gluteenipizzaakin (on parasta kuitenkin). Olen oppinut olemaan välittämättä leipien tuoksuista eivätkä nekään herätä juuri suuremmin ruokahaluja enää.
Ihan ok pärjään siis näillä.

Joo, no menen kyllä nyt Alku-ruokavaliolla edelleen, mutta mietityttää, kuinka ratkaisen nuo ongelmakohdat tässä.

Painosta sen verran, valmentaja Emma vahvisti sen että se paino joka on tullut mulle syksystä, rasvaton massa, on lihaksesta. Eli 5-6 kg peräti painosta joka on tullut on lihaksista.
En muuten katsonut mikä se viimeisein rasvaton paino olikaan sitten.
Nyt katsoin, se oli jo 62,3 kg. Syksyn 56 kg:sta noussut melko lailla.
Läskiäkin silti on tullut ja se kertoo stressistä jota on oikeasti ollutkin kyllä.
Sekö lienee johtanut makean syömiseenkin?

Loppukaneettini tässä asiassa on, että ruokavalio ei ole todellakaan se tärkein vaikka terveellisen ruuan tehtävä on ravita meitä. Usein löydän miettiväni että olenko peräti liikaakin keskittynyt silti siihen mitä suustani laitan sisälle, onko taas tullut se kammo tiettyjä ruokia kohtaan vai voinko joskus tosiaan syödä sokerikakkua palasen tai jotain muuta?
Okei, jos jatkuvasti mussuttaisin noita ruokia, ei hyvä heiluisi, mutta Emman kanssa viimeisellä kerralla puhuimme että kuitenkaan ei pidä lähteä ns. ortoreksiaan, pääpainon kun pitää oikeassa niin joskus voi siitä poiketakin. Se ei toki tarkoita et voi mielin määrin napostella silloin tällöin mitä sattuu.

Ruoan hinnan suhteen olen alkanut miettimään sitä, miten selviäisin edullisemmin ruokaostoksista jotka alkavat olla jo hurjan hintaisia. Hyvin äkkiä täyteen koriin voi upota kerralla jopa 45-50 €.
Mietin että voisin kireimmässä tilanteessa jakaa vaikka lihan kerran päivässä annokseen jos voin heraa tai munaa syödä muuten.
Pirtelöitä teen herasta eikä aina sekään maistu mulle, mutta vakio joka yleensä maistuu on ehdottomasti vanilja-mustikka-banaanipirtelö.
Joskaan en halua sitäkään aina syödä.

Mutta nyt iltatoimille, koiran pissatus ja tuutimaan.