Tänään jaaritteluilta oli taas joka kesti vähän liika pitkään.
Mä oon nyt ollut yliväsynyt ja vetänyt herneet varsin helposti nekkuun.
Sitä on jo jonkin aikaa ollut, myönnän.
Varmaan kohta työkamut alkaa olla ihmeissään kun pää sauhuaa.
Tänään jo otti päähän eräs jos toinenkin asia.
Tuntuu välillä että tulee enemmän asioita kun kykenee ottamaan vastaan.
Ja tänään oli sitäkin.
Mun olisi pitänyt soitella ylihuomisesta leikkauksesta kysyäkseni kaikkea oleellista niin eipä kukaan tiennyt mitään.
Se tietää jälleen samaa soittelua huomiseksi. Muutenkin turhauttavaa odottelua oli.
Ei millään pahalla solua kohtaan, oon jo liian pitkään kyllä asian kanssa paininut mutta en näe syytä istuskella jaarittelemassa niitä näitä joka toinen ma-ilta varsinkaan jos on menossa rankka aamuvuoroputki ja nukkua pitäis tarpeeksi. Mun pitäis melkein klo 20 päästä kotiin lähtemään jotta selviäisin ajoissa unten maille. Voi olla eväiden valmistusta, tiskaamista ja oma iltasuihku ja nukkumassa olis hyvä olla klo 22.00.
Kuitenkaan monikaan aihe ei aina kosketa mua mistä tulee puhetta.
Mutta joo, sen voi selvitellä myöhemminkin.
Nyt on koiran talutus ja suihku sekä eväiden teko edessä...
Ja huomenna aamuvuoro, iso kierto ja paaaaljon hommaa hoidettavana.
Hyvä jos saan hyvät unet ennen sitä ja jaksaisin herätä virkeänä.
Elämä on. Pahoittelen särmikkyyttäni välillä, yritän välillä vaan selvitä eteenpäin ja tehdä työni mahdollisimman hyvin. Työtä on paljon paljon...niin kauan kuin kamelin selkä katkeaa.
Valittaa ei saa tietenkään. Onko lie kaamos vai mikä mutta yhtä kaikki, mullakin on oma kuormani kannettavana elämästä aivan yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti