perjantai 10. lokakuuta 2014

Ekt-päivä vaihtui lepopäiväksi sitten

Näin se vapaapäivä #2 meni. Reidet ei ole vielä eilisestä palautuneet. Loppujen lopuksi hemmetin kirjallinen homma vei päivästäni kolmisen tuntia, potentiaalinen siivouspäiväkään tää nyt ei ollut.
Oon jokseenkin tyytymätön ja kiukkuinen etenkin tuosta saamarin tehtävästä.
Mun pitäis kai perehdyttää ja etsiä vinkkejä kuinka selviäisin paremmin tämmöisestä vastedes mutta nyt meinas lagata mun pää tai aivot nyrjähtää saamari.
Joka kerta unohtaa sen miten vaativa tää näytön vastaanotto oikein onkaan. Ja etenkin arviointi.
Miksei noi voi olla helpompia? Oikeasti!

Mä kävin ripsipermiksessä tänään ja ihan kiva se oli. Kulmat tuli niin tummiksi ja leveiksi nyt etten oikein osaa olla. Ripset sai näkyvyyttä joskaan ei niin paljon kuin pidennykset antaa.
Kovasti permiksen laittaja pidennyksiä kehuskeli kuinka nämä uudet volyymiripset on niin hyviä myös...
Itse ripsipermis oli jokseenkin hankala toimenpide herkkien silmieni takia, ne vaistomaisesti pyrkivät (siis luomeni) eroon niistä klipseistä. En lopulta uskaltanut edes puhuakaan ettei vaan unohdu että antaa silmien nyt olla rauhassa paikoillaan eikä yhtään liikuteta ripsiä. Permiksen laittaja ei oikein meinannut uskoa että halusin maata ihan hiljaa jotta saan oikeasti pysymään luomet rauhallisina. Mun silmäluomet jopa pidennyksiä laitettaessa välillä rupesivat räpsyttelemään mahdottomasti että hiljaa oli pakko maata ja keskittyä rauhoittamaan silmänsä.
Siinä mielessä pitää pitää mielessä tämä ettei nyt jatkuvasti tätä tule harrastettua, kerran kuussa ehkä.

Joo, no huomenna olis mentävä sinne salille sitten ja su koetan ekt:nä mennä sh'bamiin vaikka. Ma vois olla lepopäivä niin meen soluun ja tarjoan jotain pullaa siellä, mietin mitä kuulumiskierroksella kysyisi...
Tänään mietin Bodycombattia et meinasin mennä mutta arvelin että nyt kuitenkin tuntuu jotta jalat tarvii lepoa, mä meenkin lauantaina.
Mietin etten mä ota kuin 5 kg penkille nousuihin käsiini ja käytänkin korotettua steppilautaa. Kevyemmin kunnes nivelsiteet alkaa sopeutumaan noihin liikkeisiin. Mä meinaa kohta en kävele juuri jos otan heti raskaimmat kuviot tähän. Pakko kuunnella nyt vain kroppaansa.
Kyllä vielä ehtii riuhtomaan ja repimään itseänsä mutta jos nyt alkuun koettais sillai kevyemmin etten vedä itseäni heti saikulle.
Nyt nukkuun ettei unibussi mene ja jätä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti